Infinity Minus One on USA:n Bostonista kotoisin oleva progemetallibändi, joka on varmaan monelle jo tuttu mp3.comista. Bändi soittaa perinteistä amerikkalaista progemetallia, eli vaikutteet ovat ne tavalliset: Dream Theater, Fates Warning, Queensr’che ja Rush. Onneksi nämä herrat sentään selvästi yrittävät tehdä jotain omaa, ja tulos on aika hyvä.

Infinity Minus Onen biisit ovat keskivertoa teknisempiä, jopa omassa genressään. Sovituksien tekoon on varmasti mennyt paljon aikaa. Dream Theaterin tapaan nämäkin muusikot ovat tavanneet Berkleen arvostetussa musiikkikoulussa ja kyllähän he soittaa osaavat. Varsinkin laulaja Denis J Lanza on kiva Andre Matos/Geoff Tate-yhdistelmä.

Vaativat biisit pysyvät siis kasassa, melkein loppuun asti. Vain levyn viimeinen biisi, muuten kaunis "Architectural Martyr", pilataan täysin turhalla tilulilu-taitojen näyttämisellä.

Isoin miinus tässä 4-biisin demossa on kuitenkin tunkkaiset soundit. Nykypäivän kotistudiotekniikalla pitäisi ehdottomasti saada parempi soundimaailma aikaan.

Jos ulkopuolinen tuottaja saisi olla vähän aikaa Infinity Minus Onen kanssa hyvässä studiossa, tulos olisi varmaan ihan ookoo - täysin verrattavissa vaikkapa Reading Zeroon tai Zero Houriin. Sitten tulisi vain se pahin ongelma vastaan: riittääkö tällaiselle bändille enää kuuntelijoita? 10 vuotta sitten tämä olisi ollut erittäin kova sana, mutta nyt eletään jo toisella vuosituhannella.